Aluksi vähän ALUSTAVAA tulevaa suunnitelmaa: 

Nyt alkaa taas ns suunniteltu juoksutreeni. Alkuun olen ajatellut mennä 60-70-80 km viikot ja taas samat 60-70-80.... JOS kunto alkaa antaa myöten niin nostan tuota kolmen settiä 10 km kerrallaan ylöspäin siten, että maksimikilsat käy 120 kilsassa. Tuo kolmen viikon setti siis menisi JOPA 100-110-120 tai 80-100-120. Katsotaan. Valmentajaa kun ei ole niin pitää itse kehitellä.

17.9:

Maanantaina 17.9.2018 kävi Päivi Oulussa. Istuin hetken Mikon kämpillä sisarusten kanssa. 

Illalla sitten juoksemaan. Edellispäivän puntti tuntui varsinkin reisissä ja juoksu oli väkinäistä. Onneksi vain aluksi...

Matkan edetessä juoksu alkoi maistua enemmän ja otinkin lopussa kolme kilsaa hiukan kovempaa, nopein 5:14. 

18.9:

Autoilua Oulu-Kuhmo-Oulu

Illalla 19 km kevyttä hölkkää. Reitti vei miehen Ouluhallille, jossa piipahdin vessassa. Laksatiivit....

Ke-to tällä viikolla työmatka Lidköpingiin, jossa tiivis työtahti. Lenkkarit jää kotiin. Startti aamulla kotoa kello 5 aamulla ja torstaina ilta-kymmenen korvilla kotiin, jos Finnair on aikataulussa.

Päivitys 27.9:

Lidköpingin keikka tehty. Ohjelma alkoi keskiviikkona kello 4:15, jolloin kello soi. Auton rattiin noin 4:50 ja kone nousi ilmaan siinä 5:50 korvilla. Göteborgista vuokra-auto alle ja matka Lidköpingiin alkoi. Matkalla pysähdyttiin ns aamupalalle Mäkkäriin, minkä takia saavuttiin perille pikkuisen myöhässä. Tai ei oikeastaan myöhästyty ruokatauon takia, vaan Finnair oli lähtiessä sen 20 minuuttia myöhässä teknisten ongelmien takia. Keskiviikon ohjelma perillä kesti ilta-kuuteen ja silloin alkoi kyllä olla jo melko naatti. Vaan piristyttiin siinä kuitenkin ruokailemaan ja puhumaan miesten juttuja joksikin aikaa.... kai ne jutut enimmäkseen oli työhön liittyviä?

Torstaina sitten aamulla kello 8 jatkettiin töitten merkeissä. Illalla olin kotona reilusti kello 22 jälkeen. 

Perjantaina haettiin Jami viikonlopuksi. 5-vuotias vilkas poika piti meidät hereillä ja aktiivisina koko viikonlopun. Kävin Jamin kanssa Edenissä lillumassa reilun tunnin verran. Poika oli koko ajan liikkeessä, että ei ihme että illalla uni alkoi maistua ennen kello yhdeksää. Siis lauantaina.

Sunnuntaina sitten käveleskeltiin  Oulun Ainolanpuistossa, kun oli sateetonta. Vietiin poika äidillen iltapäivällä siinä 14 korvilla.

Sunnuntaina saatoin sitten rentoutua ja käydä pikku lenkin. Vaimo meni salille ja itse kävelin reilut 6 km kuntorataa. Päätin siis ottaa lunkisti vielä sunnuntainkin. 

Tästä sitten kokeilen uutta nousua, kiirettä ei näköjään ole, kun nilkka ei sittenkään ole vielä terve.