Aurinkoisessa säässä, noin 20 astetta ja melkoisessa tuulessa, juostiin 2014 terwamaraton. Ilmoittautuneita oli muistaakseni 3000 ja 3100:n välillä, mutta joku parisen sataa perui/siirsi osanottonsa. Minullakaan se ei ollut kaukana...

Alkuvuoden 256 juostua kilometriä eivät ole oikein riittävät maratonia ajatellen. Sitkas flunssa ja sen jälkeinen jännetulehdus lonkassa panivat miehen makaamaan enimmät ajat sohvalla, levossahan se kunto kasvaa vai miten se oli?

Joka tapauksessa lähtöviivalla olin, valitsin yli 4 tunnin jäniksen takana olevan väkijoukon lähtöpaikakseni. Odottelin lähtölaukausta puitten varjossa yhden vanhan tutun kanssa. Laukauksen kajahdettua siiryttiin sitten juoksuväylälle ja hiissauduttiin yli lähtöviivan. Brutto- ja nettoajan ero oli 45 sekuntia, eli aika kaukaa viivan takaa minä starttasin. Kaverini oli liikenteessä hakemassa 4 tunnin tienoille menevää aikaa ja mina taas en ollut asettanut muuta tavoitetta, kuin kokeilla, että jaksanko ja jos jaksan niin jaksan.... Hän jarrutti koko ajan vauhtiamme, mistä älyttömästi kiitoksia hänelle.

Matka Nallikariin oli vastatuulta, mutta meillä oli sen verran selkiä edessä, että tuuli ei juuri tuntunut. Myötätuuleen kääntymisen jälkeen huomasin, että sää oli helteinen, kun aurinko paistoi vasten naamaa ja tuuli ei tuntunut ollenkaan. Huolestuttihan se vähän, mutta olin varannut mukaani omiakin juomia kolme pikkupulloa ja lisäksi sienen, jota kastelin jokaisella juoma-asemalla, puristin siitä sitten vettä päähäni sen lisäksi, että kaadoin yhden mukillisen suoraankin tukan sekaan. Varoin veden valumista jaloille, koska se vesi oli aika kylmää.

Oulujoen kirkon kohdalla olevalla juoma-asemalla oli bajamaja, johon kaverini joutui jäämään. Tämän jälkeen juoksinkin melko yksin, tai olihan niitä puolikkaan juoksijoita 20,6 kilsaan asti, mutta tuttuja naaoja ei niinkään. Seurakaverini, 70-vuotiaitten kakkonen. tosin juoksi jonkun matkaa samaa vauhtia kanssani, mutta hänkin jäi siinä jossakin Erkkolan sillan kieppeillä jälkeen. Hävisi minulle lopulta 20 minuuttia, mutta ajalla ei hänelle enää näissä kisoissa ole merkitystä, kuten hän sen asian minulle ilmaisi jo matkalla.  Joka tapauksessa matasin omaa vauhtiani monen muun seassa puoliväliin asti. Kaverini oli keskeyttänyt puolimatkassa, oli maha kuulemma mennyt sekaisin, ripulia ja oksennusta oli tuottanut....

Puolikkaan kohdilla olevalla juoma-asemalla pysähdyin toviksi vilvoittelemaan ja syömäänkin jotain. Nälkä nimittäin kurni suolissa jo vitosen kohdalla. 20:s kilsa oli 5.35 ja seuraava 6.21 joten siinä se pysähdyksen vaikutus. Muutenkin pysähdyin juoma-asemilla niin, että kerkesin ottaa syötävää ja juotavaa riittävästi. Juoma-asemilla ohittaneet tulivat sitten selkä edellä vastaan ennen seuraavaa juoma-asemaa.... Puolivälin aikani oli melko justiin 2:09. Tämän jälkeen kokeilin juosta nopeampaa tahtia, mutta jo kolmen kilsan kokeilun jälkeen palasin samaan vauhtiin millä olin tullut aiemmin. Kunto ei riittänyt. Onneksi huomasin, muuten en olisi tässä kirjoittelemassa raporttia läpi juostusta maratonista. Loppumatkalla ajattelin vain, että maltilla maaliin! Selkiä tuli vastaan, väsynyttä porukkaa oli! Ohitin viimeisellä kympillä varmaan parisen kymmentä kulkijaa, mutta viimeisellä juoma-asemalla minut sitten ohitettiin useamman ihmisen voimin. Vasemman jalan etureisi kramppasi vajaa puoli kilsaa ennen juomapistettä. Otin pari merisuolapalaa ja juomapaikalla sitten koetin lepuuttaa jalkaa pikkuisen. Banaania naamaan, suolakurkkua ja vettä päälaelle ja matka jatkui. Pysähdykseni kesti noin kaksi minuuttia, sillä sen kilometrin kesto oli 8:04. Loppumatka menikin sitten rennon kepeästi, 5:37 ja 5:45 oli täydet kilsat ja viimeinen 500 m 5:18-tahtia.

Kaikkinensa tasavauhtinen juoksu. Eka puolikas siis 2:09 ja toinen 2:10.  Hyvä fiilis siitä, että onnistuin pääsemään maaliin asti maratonini numero 16. Aika tosin on toiseksi huonoin, vain ensimmäiseni kesti pari minuuttia kauemmin.

Syksyllä uudestaan!

Nettoaikani oli 4.19.05 ja brutto 4.19.50.