Juoksin tänään matolla reilun kympin, josta vähän yli 8 km 11 km tuntivauhtia. Tylsäähän se on, mutta toivottavasti palkitsevaa. Ulkona oli pakkasta 20 asteen korvilla, kotiin tullessa enää 15, oli alkanut satamaan lunta.

Alkuvuodesta kaksi antibioottikuuria ja kortisonipitoinen nenäsuihke. Katosipahan keuhkoputken tukkoisuus! Yksi kiekollinen kortisonia sisältävää astmalääkettä meni kans... lääkärin diagnoosi oli oikeastaan semmoinen että olen kärsinyt nuhasta ihan omaa tyhmyyttäni. Nokka oli melkein aina tukossa ennen, ny henki kulkee!

Alkutalvesta mulla oli kunnianhimoinen tavoite hiihtää paljon, mutta ei minusta hiihtäjää tule. Matolla olen tammikuussa juossut nyt 76 km, viimeisen 30 pv aikana 100 km. Matto on poikaa lumisateen ja pakkasten aikana, miksei paremmallakin säällä. 

Tukholmaan on enää reilu 4 kk aikaa. Paino ei ole pudonnut, kunto on kyllä kasvussa. Jotenkin pitää ny sempata paremmin. Nyt, ei huomenna.